Kiropraktinen hoito

Kiropraktiikka hoitomuotona

Yleisesti

Kiropraktiikka on manuaalisen terapian ala, joka keskittyy diagnosoimaan, sekä hoitamaan tuki- ja liikuntaelinsairauksia, joista erityisesti selkään liittyviä kiputiloja. Suuret kansainväliset hoitosuositukset tukevat kiropraktista hoitoa, sekä yleisesti manuaaliterapiaa selkä- ja niskavaivojen hoidossa.

Yliopistokoulutus kiropraktikoilla on 5-6 vuotinen, jonka voi suorittaa useammassa Euroopan maassa, Pohjois-Amerikassa tai Australiassa. Toistaiseksi suomessa ei ole mahdollista suorittaa opintoja ja lähin instituutio löytyykin Tanskasta. Kiropraktikoiden työkuvaan vaikuttaa myös maa, jossa töitä tehdään, esim. Norjassa on oikeudet röntgen kuvantamiseen, sekä sairaslomien myöntämiseen, kun taas keskieuroopassa kiropraktikoilla on oikeudet reseptilääkkeiden määräämiseen. Suomessa vastaavia oikeuksia ei ole ja toimintaamme valvoo Valvira.

Historian havinaa

Keskittyminen selkärankaan on ollut keskipisteessä jo ammatin alkuajoista saakka. Ensimmäiset kiropraktikot uskoivat selkärangassa olevan niin kutsuttuja subluksaatioita (nivelen osittainen paikaltaan meno tai virheasento) ja lähtivät tätä käsitystä viemään eteenpäin. He uskoivat myös näiden subluksaatioiden olevan syy selkäkipuihin, kehon heikentyneeseen toimintakykyyn, sekä kehon kyvyttömyyteen parantaa itse itsensä ja täten johtaen jopa sisäelinvaivoihin.

Lääketieteen kehittymisen ansiosta voimme sanoa, että normaalissa selkärangassa kaikki luut ovat paikallaan juuri siellä missä niiden kuuluukin olla [1]. Varsinaisia virheasentoja ei siis luiden välillä ole olemassa, vaikka näistä kuulee miltei päivittäin saarnattavan. Sama pätee myös kehon muihin niveliin kuten S-I niveleen, josta kirjoitan myöhemmin pidemmän blogitekstin. Tieteellistä näyttöä ei ole myöskään tukemaan väitettä, että manuaalinen terapia pystyy vaikuttamaan sisäelinten toimintaan tai sairauksiin [2,3,4,5]. Joten ole rauhassa, selän pikku jumit eivät aiheuta sinun ärtynyttä vatsaasi tai rytmihäiriöitäsi.

Missä mennään nykyään?

Kiropraktiikka on vakiinnuttanut paikkansa kansainvälisissä hoitosuosituksissa alaselkäkivun [6,7,8,9,10] sekä niskakivun [11,12] hoidossa. Suositukset kuitenkin painottavat, että myös tämä hoitomuoto tulisi yhdistää liikuntaan sekä koulutukseen kivusta ja liikkumisesta. Yksittäisistä hoitomuodoista liikunta pitää paikkaa kärjessä. Kroonisissa alaselkäkivuissa hoitosuositukset puhuvat progressiivisen harjoittelun puolesta manuaaliterapian ollessa mukana tukena.

Tieteellinen näyttö kiropraktisesta hoidosta yksittäin ylä- ja alaraajavaivoihin on vajaa [13,14]. Näissä vaivoissa liikunan ollaan näytetty olevan numero yksi, jota manuaaliterapia voi kuitenkin tukea.

Kiropraktiikan ollaan myös näytetty paikoitellen olevan yhtä tehokas hoitomuoto migreeniin, kuin tietyt lääkkeet [15]. Migreenin tyyppejä on kuitenkin useita ja toistaiseksi on selvittämättä mihin näistä kiropraktinen hoito auttaa parhaiten. Siispä lisää tutkimusta tarvitaa ennen kuin vedenpitäviä väitteitä voidaan sanoa.

Näyttöä löytyy myös kiropraktisesta hoidosta niskakipuun sekä niskaperäiseen päänsärkyyn ja huimaukseen [16,17]

Kiropraktinen hoito

Tavoitteet

Kiropraktiikan tarkoitus on palauttaa ja ylläpitää kehon omaa kykyä parantua, uusiutua ja sopeutua ympäristöönsä ja sen muutoksiin.

Kehon jokaista toimintoa ohjaa ja valvoo aivot. Hermosto kuljettaa joka ainoa sekunti miljoonia viestejä aivojen ja kehon jokaisen osan välillä. Uusimmat tutkimukset puoltavat näkemystä siitä, että nikaman tai muun nivelen liikehäiriöt voivat aiheuttaa häiriötä tässä hermoviestien kulussa. Kiropraktiikalla pyritään korjaamaan nämä liikehäiriöt ja täten vaikuttamaan positiivisesti hermoston toimintaan ja kehon kykyyn parantua.

Liikehäiriön korjauksen ja hermoston toiminnan optimoinnin kautta myös oikeita liikemalleja on helpompi hallita. Pitkäaikaista paranemista voidaan maksimoida ja liikehäiriöiden uusiutumista ennaltaehkäistä omatoimisella terapeuttisella harjoittelulla, oikeanlaisella ravinnolla, riittävällä unella ja terveysliikunnalla.

Käytäntö

Kiropraktikoiden käyttämälle manuaaliselle terapialle yhteistä ovat erilaiset käsillä tehtävät tekniikat, joilla pyritään vaikuttamaan pääasiallisesti niveliin, lihaksiin ja sidekudokseen palauttamalla niiden normaalia toimintaa. Käsillä tehtävän hoidon tarkoitus on lisätä toimintakykyä ja vähentää oireita, kuten kipua. Kiropraktikkojen hoitotekniikoista tavallisimpia ovat erilaiset manipulaatio- ja mobilisaatiotekniikat, joilla lisätään yksittäisten nikamien tai ääreisnivelten liikerataa hallitulla ja nivelen liikeradan suuntaisella liikkeellä. Manipulaatiohoitoon liittyy myös kiropraktiikkaan tavallisimmin liitetty myytti, että kiropraktikot vain manipuloivat selkää ja eivät esimerkiksi anna harjoituksia ja ohjausta vaivan uusiutumisen ennaltaehkäisemiseksi. KiHy:llä sovelletaan tämän hetken parasta näyttöä HVLA manipulaation ja harjoittelun yhdistämisestä.

Suurin potilasryhmä kiropraktikon vastaanotolla ovat selkäsairauksista kärsivät ihmiset. Kiropraktikon vastaanotolla hoidetaan selkäsairauksien lisäksi kattavasti monenlaisia eri-ikäisten tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Tavallisimpia vaivoja vastaanotolla ovat:

• Akuutti ja krooninen alaselkäkipu.
• SI – Nivelen toimintahäiriö sekä kipu
• Välilevyperäinen kipu (välilevyn pullistumat sekä välilevytyrät)
• Iskias ja jalkaan säteilevä kipu
• Keskiselän kivut & fasettilukot
• Niska ja hartiaseudun kivut
• Niskaperäinen huimaus sekä hyvälaatuinen asentohuimaus eli BPPV
• Päänsäryt ja Migreenit
• Raajojen säteilykivut
• Purentalihasten ongelmat ja leukanivelen toimintahäiriöt

Pienellä osalla kiropraktikon potilaista on ensisijaisesti muita kuin tuki- ja liikuntaelinperäisiä sairauksia.Yksilöllisesti soveltuvimmat hoitotekniikat, kotiharjoitukset ja elämäntapamuutokset tuottavat todennäköisimmin parhaan ja pysyvimmän hoitovasteen. On tavallista, että oireet alkavat vähentyä ja toimintakyky lisääntyä 1–4 hoidolla, mutta pidempiaikaiset oireet, ryhdin muutokset ja toiminnalliset rajoitukset voivat vaatia pidempää säännöllistä hoitoa, kuntoutusta ja elämäntapaohjausta.

Vaikutusmekanismi

Manuaalisen terapian vaikutusmekanismi pohjautuu mekaanisen vaikutuksen lisäksi neurofysiologiseen hoitovasteeseen. Neurofysiologinen vaikutusmekanismi vaikuttaa tuki- ja liikuntaelinten kautta keskushermostotasolle selkäytimeen, aivorunkoon ja aivoihin. Tuki- ja liikuntaelinten manuaalinen terapia vaikuttaa sensorisien hermoratojen aktivoitumiseen, joka voi tuottaa terapeuttisen hoitovasteen parantamalla liikkeen kontrollia ja/tai kipuaistimuksen prosessointia keskushermostossa.

Liikkeen kontrollin ja säätelyn parantuminen voi näkyä muun muassa:

• Lihasten parantuneena aktivoitumisena
• lisääntyneenä lihasvoimana ja -kestävyytenä
• hienomotoriikan, refleksien ja tasapainoaistin parantumisena.